Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Lumikki ja seitsemän kääpiötä

1

Luku 1: Talvinen toive

Olipa kerran, keskellä syvää talvea, kuningatar ompelemassa eebenpuunmustan ikkunankarmin ääressä. Katsellessaan, kuinka lumi leijaili alas kuin höyhenet, hän pisti neulalla sormeensa. Kolme pisaraa punaista verta putosi valkoiselle lumelle. Näky oli niin kaunis, että hän esitti toiveen. "Toivon lasta, joka olisi valkoinen kuin lumi, punainen kuin ruusut ja musta kuin tämä eebenpuu", hän kuiskasi. Pian hänen toiveensa toteutui! Hän sai pienen tytön ja antoi tälle nimeksi Lumikki. Mutta surullista kyllä, hyvä kuningatar menehtyi, ja kuningas meni uusiin naimisiin. Tämä uusi kuningatar oli hyvin kaunis, mutta hän oli myös hyvin ylpeä ja osasi taikoa. Hänellä oli seinällään erityinen peili, joka osasi puhua. Eräänä aamuna uusi kuningatar seisoi peilin edessä ja kysyi: "Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?" Peilin pinta pyörteili savuna, valmistautuen vastaamaan.
Did you know?
Tiesitkö, että jokainen lumihiutale on ainutlaatuinen? Aivan kuten sormenjäljet, kahta täysin samanlaista lumihiutaletta ei ole olemassa!